Elokuun aurinko lämmittää vielä mukavasti, vaikka useimmat ovat palanneet jo kesälomalta työn ääreen. Ajattelin, että maailma palautuu kesän aikana normaaliksi käsittämäämme tilaan. Ei palautunut. Etätyö jatkuu. Millaisia vaikutuksia tällä on? Miten päästä loman jälkeen työmoodiin? Miten saada tiimin yhteishenki ja tekemisen meininki pystyyn tässä ympäristössä?
Kevät oli kummallista aikaa. Meillä ja maailmalla siirryttiin rytinällä toimistolta kotikonttoreihin. Koulut ja päiväkodit suljettiin. Uudellemaalle määrättiin jopa liikkumisrajoituksia. Keväästä selvittiin, ja moni jäi helpotuksesta huokaisten kesälomalle. Nyt näemme, ettei etätyön aika olekaan vielä ohi. Tänä vuonna paljaat varpaat eivät loman loppuessa ole välttämättä vaihtuneet toimistosandaaleihin.
Ympäristö työmoodin herättäjänä
Kun viime viikolla aloitin työni, ensimmäinen työpäivä etänä tuntui kovin haasteelliselta. Miten voisi saavuttaa taas työmoodin sen saman pöydän edessä, jonka ääressä olen lomaillut? Vaikka toisessa työyhteisössäni Tampereen yliopistossa on vahva etätyösuositus, uhmasin ohjeistusta: hipsin sivuovesta sisään ja suorinta tietä kolmannen kerroksen työhuoneeseeni. En koko päivänä tavannut ketään. En poistunut huoneesta lounaalle. Istuin yksin työhön uppoutuneena, pölyttyneessä TYÖhuoneessa, TYÖtavaroideni keskellä ja pääsin TYÖmoodiin. Tämän jälkeen olen jatkanut työskentelyä etänä.
Etätyön monet haasteet
Uskon monen jakavan samoja tuntemuksia kanssani. Etätyön vaikutukset heijastuvat yksilöistä työtiimeihin ja kokonaisiin yhteisöihin. SmoothTeam vastasi koronakevään kysyntään luomalla uuden simulaation, joka johdattaa tiimin keskusteluihin etätyön haasteista ja mahdollisuuksista. Fasilitoituani ja seurattuani asiakasryhmien keskusteluja, olen saanut kuulla laajan kattauksen etätöiden vaikutuksia. Jotkut keskusteluista ovat olleet hyvin konkreettisia. Millainen on kunkin ergonomia? Kuka tarvitsisi uuden lisänäytön, kuka taas hyötyisi rannetuesta? Käytännön asioiden lisäksi keskusteluissa ollaan uitu syvissäkin vesissä. Tiimeissä on jaettu kokemuksia yksinäisyydestä, työhön tarttumisen vaikeudesta sekä työn ja vapaa-ajan muuttumisesta tasaiseksi harmaaksi mössöksi. On asioita, joihin ei tiimissä pystytä vaikuttamaan, mutta selvästi jo se, että omia kokemuksia on tila tuottaa sanoiksi ja jakaa muiden kanssa voi helpottaa oloa. Kun vaikeista asioista saa puhuttua ja huomaa monen muun jakavan samoja haasteita, mieli kevenee kummasti. Parhaimmillaan kuulee muiden ratkaisuja.
Kolme keskeistä tarvetta: omaehtoisuus, kyvykkyys, yhteisöllisyys
Etänä työskenteleminen ei poista tiimissä keskustelun ja jakamisen tärkeyttä, vaan ennemminkin lisää sitä. Jos työtiimi aloittaa loman jälkeen etänä, on erityisen tärkeää pysähtyä hetkeksi tiimin tekemisen ja olemisen äärelle. Mitä kukin tiimiltä ja sen jäseniltä toivoo ja tarvitsee pystyäkseen antamaan työlle parhaansa ja voidakseen hyvin? Omaa ja tiimin tekemistä voi peilata vaikkapa Decin ja Ryanin itsemääräytymisteoriaa vasten, jonka mukaan ihmisellä on kolme perustarvetta:
- Omaehtoisuus – kokemus siitä, että on vapaa päättämään omista tekemisistään
- Kyvykkyys – kokemus siitä, että osaa työnsä, selviää haasteista ja saa asioita aikaan
- Yhteisöllisyys – perustava tarve olla yhteydessä toisiin ihmisiin, kokemus siitä että välittää toisista ja minusta välitetään
Miten päästä merkittäviin keskusteluihin?
Keskustelu onnistuu parhaimmillaan ajatuksia vapaasti jakaen. Usein näin ei työyhteisöissä ja tiimeissä kuitenkaan ole. Siksi olemme luoneet SmoothTeamin simulaatiot, jotka johdattavat tarinan avulla matalalla kynnyksellä merkityksellisiin keskusteluihin.
Aurinko paistaa. Kun kello tulee kohta neljä, laitan tietokoneen kannen kiinni. Ruuhkassa istumisen sijaan otan muutaman askeleen olohuoneesta, ja olen ulkona paljaat varpaat pehmeällä nurmikolla. Muistetaanhan nauttia etätyön parhaista puolista!
[/et_pb_text][/et_pb_column] [/et_pb_row] [/et_pb_section]