Miksi monipaikkaisen työn järjestämisestä ja johtamisesta pitää puhua? Siksi, koska ihmiset eivät enää istu toimistolla työssä kuten ennen. Pieni osa haluaa edelleen käydä päivittäin toimistolla, pieni osa tehdä pelkästään etätyötä. Suurin osa sijoittuu näiden väliin työskennellen niin toimistolla kuin kotona, vapaa-ajan asunnolla, kahviloista tai jopa matkoilta käsin. Vanhat käytännöt eivät enää sellaisinaan toimi. Seuraavassa esittelen kolme tärkeää näkökulmaa monipaikkaiseen työhön liittyen.
Kun aikaa pandemian alusta on nyt kulunut, alkaa nähdä polun, miten näkemykset ja kokemukset etätyöstä ja monipaikkaisesta työstä ovat kehittyneet. Lähdettiin siitä, että lähityötä pidettiin normina, etätyö ja monipaikkainen työ olivat poikkeus. Sitten iski pandemia, ja useimmat tieto- ja asiantuntijatyötä tekevät siirtyivät ilman varoitusaikaa kuukausiksi pakotettuun etätyöhön. Alun kriisin jälkeen alkoi kuherrusaika, jolloin saatiin huomata, että mikään ei pysähtynytkään ja melkein kaikki voidaan tehdä etänä: lounaat, kahvit, pikkujoulut, koulutukset, arkipalavereista puhumattakaan. Luinpa erään asiantuntijan näkemyksen vuodelta 2020, jossa hän kuvasi miten etätyössä yhteistyön hankaluudet johtuvat lähinnä tottumattomuudesta ja osaamattomuudesta. Nyt ollaan tultu vaiheeseen, jossa etätyössä ja monipaikkaisessa työssä nähdään realistisesti niin haasteita kuin mahdollisuuksiakin. Kumpikaan ei ole itsessään hyvää tai huonoa, molempia tarvitaan ja molemmilla on paikkansa.
Kolme tärkeää näkökulmaa monipaikkaiseen työhön
Jos minun pitäisi tiivistää monipaikkaisen työn tekemisen ja johtamisen kysymykset kolmeen ydinteemaan, ne olisivat yhteisöllisyys, hyvinvointi ja oppiminen.
Yhteisöllisyys on yksi ihmisen kolmesta perustarpeesta autonomian ja kompetenssin lisäksi. Miten työyhteisö rakentaa monipaikkaisessa työssä kokemuksen siitä, että jokainen tuntee kuuluvansa porukkaan, on tärkeä osa ryhmää Yhteisöllisyys syntyy pienistä arjen teoista ja käytännöistä, ja sen koetaan yhä liittyvän vahvasti kasvokkaiseen kohtaamiseen, jossa jaetaan tunteita ja ajatuksia, parhaimmillaan nauretaankin yhdessä.
Monipaikkainen työ haastaa niin esihenkilöiden kuin työntekijöidenkin hyvinvointia. Niin paljon hyviä asioita kuin etätyössä onkin, se tutkimusten mukaan myös kuormittaa. Työstä irrottautuminen on vaikeaa, työ on intensiivistä keskittynyttä puurtamista palaverista toiseen, ja myös yksinäisyys ja tuen puute alkavat pitkän päälle useinkin vaivata. Aina ei jaksa tai pysty pitämään huolta itsestään. Esihenkilöiden tai kollegoiden on vaikeampi havaita työntekijän liiallista kuormitusta ja uupumusta, kun kasvokkaiset kohtaamiset ovat vähentyneet. Kuten hyvin tiedämme, aina ei itse ole helppoa havaita ajoissa omaa tilaansa ja hidastaa tahtia.
Nostan kolmanneksi kynnyskysymykseksi oppimisen. Tutkimusten mukaan jopa 80 % työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta kumpuaa muusta kuin järjestetyistä koulutuksista. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on suurelta osin informaalia, työn ohessa tapahtuvaa, ja usein myös sosiaalista toimintaa. Kun emme aikaisempaan tapaan kohtaa, tärkeitä kysymyksiä ovat mm. miten dokumentoimme tiedon ja osaamisen, siirrämme hiljaista tietoa tai kehittelemme moniammatillisesti uusia luovia ratkaisuja ongelmiin?
Autonomian ja yhdessä tekemisen yhteensovittamista
Toisinaan vastakkain on yksilön oikeus valita itse työskentelypaikkansa, ja toisaalta taas yhteinen vastuu työn sujumisesta, ammatillisesta kehittymisestä ja tuloksellisuudesta. Se, että saa itse valita työntekopaikkansa, lisää autonomiaa, mutta missä kuvaan tulee tiimin kanssa yhdessä sovitut pelisäännöt siitä, milloin pitää olla paikalla?
SmoothTeam-simulaatiot auttavat pelisääntöjen laatimisessa
Ollaan päästy siihen, että “jotain tarttis tehdä”. Valmista, jokaiseen yhteisöön sopivaa mallia kun ei ole olemassa, on yhteisöjen luotava pelisäännöt itse. Voi tuntua vaikealta koota työtiimi pöydän ääreen, ja aloittaa keskustelu – niin mistä?
Olemmekin tehneet SmoothTeamissa kaksi monipaikkaiseen työhön liittyvää simulaatiota: perinteisen mallin simulaatio Hybridityö haltuun, jossa tehdään ensin itsearviointi ja sitten eri tilanteissa nimetään muita sen mukaan, millaisia vahvuuksia heillä näemme. Helmikuun alussa julkaisimme lisäksi uuden monivalintasimulaation Monipaikkainen työ, joka menee suoraviivaisesti ilman itsearviointeja siihen, mikä kullekin tuo työssä energiaa ja hyvinvointia, riippumatta työntekopaikasta. Simulaation aikana käytävissä keskusteluissa saadaan kuulla ihmisten erilaisia näkökulmia työn kehittämisen tueksi. Varaa esittely niin näytämme tarkemmin miten simulaatiot toimivat.
