Miten työkavereiden tuki, psykologinen turvallisuus, hyvinvointi ja etätyö liittyvät yhteen? Kaikkien taustalla on ihmisen perustarve tulla kohdatuksi ja nähdyksi, olla osa joukkoa. Jokainen voi omalta osaltaan edistää työyhteisössään tällaista kokemusta.
“Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen” kuuluvat jo edesmenneen Tommy Tabermannin viisaat, yhä elävät sanat. Ihminen janoaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi. Kyse on synnynnäisestä perustarpeesta. Aivotutkimuksessa on havaittu ulossulkemisen kokemuksen aktivoivan aivoissa samoja alueita, jotka aktivoituvat fyysisen kivun kokemuksissa. Miksi meidän on kuitenkin niin vaikeaa täyttää omaa ja läheistemme kohdatuksi tulemisen tarvetta? Sama kysymys on ajankohtainen niin perheissä kuin työyhteisöissäkin.
Kolmannes etätöihin siirtyneistä kokee työkavereiden tuen vähentyneen
Kohtaaminen ja vuorovaikutus liittyvät lähtökohtaisesti tilaan. Näen sinut, katson sinua silmiin, kehonkieleni osoittaa sinua kohti, hymyilen. Etätyöskentely ja vuorovaikutus ruudun takaa haastaa kohtaamisia. Vaikka etätyö on tuonut työskentelyyn paljon positiivista, Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan yksi suurimmista haasteista on kokemus tuen puuttumisesta. Koronakevään jälkeen kolmannes (34 %) etätöihin siirtyneistä koki työkavereilta ja neljännes (24 %) esimieheltä saadun tuen vähentyneen. Vähäisempi työyhteisöltä saatu tuki näkyi myös yhteisöllisyyden ja reilun kohtelun kokemusten vähentymisenä. Tämä on omiaan heikentämään työhyvinvointia.
Kohtaamisten ja tuen merkitys psykologisen turvallisuuden syntymisessä
Psykologinen turvallisuus on tunne siitä, että voi pelkäämättä tuoda esiin omia ajatuksiaan ja ideoitaan ilman, että se kääntyy itseä vastaan. Turvallisessa ilmapiirissä uskalletaan ottaa vuorovaikutukseen liittyviä riskejä ja puhua vaikeistakin asioista. Psykologisen turvallisuuden on osoitettu lisäävän organisaation hyvinvointia ja luovuutta. Kun ollaan avoimia, kokeillaan ja epäonnistutaan, toimii se avaimena myös oppimiseen ja luoviin onnistumisiin. Kohtaamiset ja vuorovaikutus ovat ryhmän psykologisen turvallisuuden syntymisen edellytys. Kohdata voi myös verkossa, vaikka ruudun takaa aidon kohtaamisen kokemuksen saavuttaminen onkin vaikeampaa kuin kasvotusten.
Tuen kokemuksen lisääminen työyhteisössä
On helppoa olla samaa mieltä siitä, että työkavereiden keskinäinen tuki on tärkeää. Miten muita voi tukea? Miten pystyn lisäämään kokemusta siitä, että olemme samassa veneessä? Jokainen voi omalla käyttäytymisellään edistää sellaista toimintaa, jota itse haluaisi nähdä muilta. Alla kolme arkipäiväistä vinkkiä, joita jokainen voi soveltaa yksinkin ja katsoa, mihin se johtaa.
- Pieni ja arkipäiväinen jutteleminen on korvaamattoman tärkeää. On todella merkityksellistä, että tarpeeksi usein kohdistaa katseensa kollegaan, on hetken läsnä, kuuntelee tarinan viikonlopusta, nauraa yhdessä. (Tämä, kuten muutkin vinkit, toimii kaikissa ihmissuhteissa – kannattaa kokeilla myös kotona!)
- Kasvata hyvää. Pohdi hetki, millaista tukea sinä koet jo nyt saavasi (etä)työhteisöltäsi? Miten toisten kohtaaminen ja tukeminen näkyy jo nyt? Mitä voit itse tehdä lisätäksesi muiden vastaavaa kokemusta yhteisössäsi?
- Jaa jokin epäonnistumisesi. Monella meistä on haasteita suhtautua myötätuntoisesti ja lempeästi omiin epäonnistumisiimme. Kun kasvokkaista kohtaamista ei ole, tasapainottava kanssakäyminen kollegoiden kanssa jää puuttumaan. Silloin kannamme helposti epäonnistumisemme tavallistakin enemmän yksin, antamatta muille edes mahdollisuutta olla tukenamme. Kun yhteisössä jaetaan epäonnistumisia, se mahdollistaa toisten tukemisen myös etänä.
Ja ettei (etätyö)elämä olisi liian helppoa…
Koska olemme ihmisiä, ajattelemme ja toimimme lähtökohtaisesti omasta näkökulmastamme. Tämä johtaa joskus harhaan: minulla yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja tukeen liittyvät tärkeät asiat eivät välttämättä ole samoja kuin kollegallani. Siksi pelkkä hyvä aikomus ei aina riitä. Me emme ole vain sitä, mitä itse ajattelemme olevamme – olemme myös sellaisia, jollaisina näyttäydymme muille tekojemme kautta. No mitä ihmettä tämä sitten tarkoittaa? Voidaksemme toimia hyväntahtoisesti toistemme kanssa ja tehdä positiivisia tulkintoja muista, meidän on tunnettava toisemme. Kun ymmärrämme työkavereidemme reagointitapoja ja motiiveja, tulkitsemme positiivisemmin myös heidän toimintaansa. Siis puhukaa hyvät ihmiset, puhukaa! No mistä sitten pitäisi puhua, jotta pääsisimme eteenpäin tiiminä ja kollegoina? Alkuun auttaa vaikka SmoothTeam.
