Maailma on auennut koronan jäljiltä, vaikkei pandemia olekaan vielä ohi. Minulla oli mahdollisuus osallistua ja pitää esitys vuosittaisessa työpaikalla tapahtuvan oppimisen konferenssissa, joka pidettiin tällä kertaa Saksassa Paderbornissa elokuussa. Koska SmoothTeamin simulaatiot perustuvat tutkimukseen, on hyvä olla ajan tasalla siitä, mistä työelämätutkijat puhuvat Suomessa ja Euroopassa.
Learning and Professional Development -konferenssi (EARLI sig 14) kokosi yhteen 182 työelämätutkijaa 16 eri maasta. Keynote-puheenvuoron esitti professori Hans Gruber. Hänen mukaansa työelämässä elää yhä ajatus, että töissä tehdään töitä, koulutuksissa ja konferensseissa opitaan. Asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen.
Oppiminen on mutkikasta, ja sitä on vaikea mitata
Tutkimuksen lisäksi myös työpaikoilla on hyvä aika ajoin pysähtyä tärkeän kysymyksen äärelle: mitä on oppiminen? Se on paitsi konkreettisia asioita kuten uusien järjestelmien haltuunottoa, myös työn kehittämistä, innovaatioita ja oman ammatillisen identiteetin kasvua. Se voi näyttäytyä vaikkapa ammattiin liittyvien arvojen ja normien sisäistämisenä työskenneltäessä yhteistyössä muiden kanssa.
Gruber nosti esiin myös mittaamisen vaikeuden. Koska työelämässä kehittyminen on monimutkaista ja usein näkymätöntä, sitä on myös vaikeaa mitata. Oppiminen ja ammatillinen kasvu tapahtuvat helposti perinteisten työkalujen, kuten kyselyiden, havainnoinnin ja itsereflektion tavoittamattomissa.
Tunteiden merkitys töissä kiinnostaa
Onneksi käsiä ei ole nostettu pystyyn mittaamisen haasteiden edessä, vaan aiheen ympärillä tehdään jatkuvasti tutkimusta niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Konferenssi tarjoili hyvän kattauksen siitä, mitä tuoreimmissa tutkimuksissa meillä ja maailmalla tapahtuu. Kiinnostuksen kohteena ovat niin oppimista mahdollistavat kuin rajoittavatkin tekijät.
Työ ja tunteet -teema on suhteellisen tuore, ja myös Suomessa sen ympärillä on ajankohtaista tutkimusta. Tunnetoimijuus on niin omien kuin muidenkin tunteiden tiedostamista, ymmärtämistä ja huomioon ottamista sekä tunteisiin vaikuttamista organisaation työarjessa. Teknologia tarjoilee uusia mahdollisuuksia fyysisiin, aidoissa työelämän tilanteissa tapahtuviin mittauksiin. Esimerkiksi sykevälivaihtelua tai ihon sähkönjohtavuutta mittaamalla saadaan tietoa autonomisen hermoston kuormituksesta erilaisissa työtilanteissa. Psykologiset perustarpeet (autonomia, kompetenssi ja yhteenkuuluvuus), johtamistyylit ja osaamisen jakaminen olivat myös kiinnostuksen kohteena, muutamia tutkimusteemoja mainitakseni.
Jos haluat pitää työntekijäsi, tue ammatillista kasvua
Oma esitykseni käsitteli Tampereen yliopistossa toteuttamaamme hanketta, jossa tutkimme työpaikan oppimismahdollisuuksien ja uramenestyksen (objektiivinen ja subjektiivinen) yhteyksiä työtyytyväisyyteen ja työpaikanvaihtohalukkuuteen asiantuntijatyössä. Tiivistetysti voisi sanoa, että oppiminen ja hyvinvointi kietoutuvat työssä monin tavoin yhteen. Työyhteisössä voidaan tukea työntekijöiden ammatillista kasvua ja kokemusta uramenestyksestä, joka taas johtaa suurempaan työtyytyväisyyteen ja pienempään työpaikanvaihtohalukkuuteen. Tärkeitä asioita työtyytyväisyyden näkökulmasta ovat erityisesti työn ja muun elämän tasapaino, positiivinen palaute ja asiantuntijaksi tunnustaminen sekä se, että työn ohessa on riittävästi aikaa myös uusien asioiden oppimiselle.
Oppiminen tapahtuu yhdessä
Olemme kaikki kuulleet kerta toisensa jälkeen, miten työelämä on jatkuvassa, nopeassa muutoksessa. Viimeistään koronan pakottama etätyö sai suuren osan asiantuntijoista kokemaan tämänkin muutoksen nahoissaan. Miten voimme pitää huolta omasta ja työtoveriemme jatkuvasta kehittymisestä?
Tutkimusasetelmien monimutkaiset asiat voivat olla arjessa toteutettuna yksinkertaisia tekoja. Tutkimus nostaa yhä korkealle sen tosiasian, että oppiminen on usein sosiaalista. Opimme yhdessä tekemällä, ihmettelemällä ja ratkaisemalla ongelmia, eikä oppimista ja kehittymistä voi erottaa muusta työn tekemisestä. On siis tärkeää kohdata kollegoita, etänä ja kasvotusten. Jutellaan, jaetaan ajatuksia ja osaamista. Ainakin joskus olisi hyvä mennä ihan työpaikallekin, nyt kun se taas on mahdollista. Työ ei ole vain meitä varten, vaan myös me olemme työtä varten ja voimme kantaa kortemme kekoon kohtaamalla kollegoita ja jakamalla osaamistamme.
